Mielen harhat

 "There is nothing either good or bad, but thinking makes it so" - William Shakespeare, "Hamlet"

 

Jatkan samalla teemalla, jota olen käsitellyt aiemmin. Huomiomme on usein nuorena kiinnittynyt ulkoisiin asioihin. Kun pääsen tuonne opiskelemaan, olen onnellinen. Kun ostan tuon tavaran, olen onnellinen. Kun saan olla tuon ihmisen kanssa, olen onnellinen. Hetken aikaa illuusioon kiintyminen saattaa toimia, mutta jossain vaiheessa tyytymättömyys palaa. Mistä tämä tyytymättömyys sitten johtuu? En voi puhua muiden kokemuksistani, koska tunnen vain omaa itseäni. Olen kuitenkin huomannut, että tämän tyyppiset onnen ehdot eivät ole todellisia, vaan vain kuvitelmia ja ajatuksia onnesta.

 

 

 

Mieli toimii symbolein ja abstraktioin. Kun ajattelen, että olen onnellinen ostettuani uudet housut, siirrän onnellisuuteni tulevaisuuteen. Asetan onnellisuudelleni ehtoja, sen sijaan, että olisin kiinni tässä hetkessä ja nauttisin elämän ihmeellisyydestä. Jokainen hetki voi kuitenkin olla onnea ja iloa täynnä. Konkreettisesti tunsin tämän tänä aamuna, kun keitin kahvia. Kahvin poristua, ihana kahvin tuoksu täytti sieraimeni. Katselin kahvin syvää väriä ja sen pinnalla kimaltavia kuplia. Olin herännyt, istunut hetkiseksi tarkkailemaan hengitystäni, käynyt raikkaassa suihkussa ja olin virkeä. Se oli onnellinen hetki elämässä, ilman mitään aineellisia tarpeita tai toiveita erilaisesta tulevaisuudesta.

Ajatukset jäävät helposti kiertämään kehiä. Jokin ikävä tunne saattaa jumittamaan mielemme menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Mieli on usein kuin taistelukenttä tai kiireinen kaupunki, josta ei tunnu löytyvän yhtään rauhallista paikkaa. Riideltyämme ystävän kanssa, saatamme jäädä ajatustemme ja tunteiden vangiksi. "Minä olin oikeassa", "hän ei ymmärrä minua" ajatukset eskaloituvat "kukaan ei ymmärrä", "maailma on kamala paikka" ja sitä rataa :-) Ymmärrätte varmaan, mistä puhun. Kaikki tämä on vain harhaa. Kaikki tämä on vain ajatuksia. Näillä ajatuksilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.

Todellisuus on olemassa, oli mielemme tai harhainen tai ei. Todellisuudessa eri olennot elävät toistensa kanssa sopusoinnussa. Todellisuus on täynnä elämää ja onnea joka hetki. Todellisuus on täynnä kauneutta ja rakkautta joka hetki. Universumissa galaksit kiertävät toistensa ympäri, tähdet syntyvät ja kuolevat, planeetoilla kuhisee monimuotoista elämää ja tapahtumia. Kaikki tämä tapahtuu täydellisen harmonian vallitessa.

Me ihmiset takerrumme välillä yksittäisiin ajatuksiin, yksittäisistä pienistä asioista. On hyvä aina välillä kahvikupillista juodessaan pysähtyä nauttimaan nykyhetkestä. Nauttimaan nykyhetkestä ilman ajatuksia, ilman abstraktioita, ilman arvostelua, ilman hyvyyttä ja pahuutta.

Kärsimys on mielessämme. Sen havaitseminen on ensimmäisiä askeleita vapauteen.

 

Kotitielläni,

kuun valo, lehtien

läpi, iloista!